Blondie

    

      Vietimme perjantaina siskojeni ja äitini kanssa tyttöjen päivää äitimme syntymäpäivän kunniaksi. Päivä alkoi turveasaunalla. Saunoimme kaksi tuntia pikimustina yltäpäältä turpeessa. Saunan jälkeen ohjelmassa oli piknik, jonka päädyimme pitämään siskoni luona sisällä, koska sää ulkona näytti vähän liian uhkaavalta.
Piknikin jälkeen menimme vielä kesäteatteriin.
      Piknikille leivoin blondieta, jonka ohjeen sain siskoltani. Blondie on valkosuklaaversio browniesta eli brownien sisko, kuten siskoni ohjeessa luki:) Blondie ei loppujen lopuksi ollutkaan niin vaalea. Keittäessäni maapähkinätahnaa, fariinisokeria ja voita, fariinisokeri ei meinannut sulaa seokseen ollenkaan, joten keittelin seosta aika kauan ja ehti ruskettua jo hieman. Lopulta luovutin, ettei seos alkaisi maistua palaneelta ja ajattelin, että sokeri sulaa viimeistään uunissa. Blondie oli todella murenevaista, mutta kuitenkin sopivan kosteaa kuin brownien kuuluisikin olla. Ensi kerralla voisin ehkä käyttää alkuvaiheessa tavallista sokeria, että se varmasti sulaisi joukkoon ja tekisi blondiesta vaalean ja lisätä taikinaan yhden kananmunan, jotta leivoksista tulisi hieman sitkeämpiä. Puolet valkosuklaasta voisi myös sulattaa taikinaan ja puolet rouhia yllätyksiksi leivoksten joukkoon, jolloin valkosuklaa maistuisi enemmän leivoksissa. Korvasin tällä kertaa macadamiapähkinät saksanpähkinöillä, koska en löytänyt macadamiapähkinöitä kaupasta.

Blondie  n.20 palaa

200 g maapähkinätahnaa
100 g voita
1 1/2 dl fariinisokeria
2 kananmunaa
2 1/2 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
1 vaniljatangon siemenet
1/2 dl kermaa
250 g valkosuklaata
100 g macadamiapähkinöitä

Kuumenna uuni 180 asteeseen. SUlata voi kattilassa ja keittele sitä miedolla lämmöllä noin 5min, kunnes se muuttuu vaalean ruskeaksi. Lisää fariinisokeri ja maapähkinätahna. Sekoita ja anna kiehahtaa. Sekoita, kunnes sokeri ja maapähkinätahna ovat sulaneet. Anna jäähtyä. Sekoita joukkoon kananmunat yksitellen. Sekoita isossa kulhossa loput ainekset ja lisää voi-munaseos. Sekoita tasaiseksi seokseksi. Kaada taikina noin 22x25cm vuokaan ja paista noin 25 minuuttia. Anna jäähtyä hyvin ennen leikkaamista.

Raparperikaurapaistosta ja vanhan ajan vaniljakastiketta

      Olen pitänyt huomaamattani pientä blogitaukoa. Opiskelijan kesä on täynnä työntekoa, joten aikaa leipomiselle ei aina riitä aikaa. Toinen syy tähän leipomistaukoon on se, että sähkövatkaimeni hajosi! Sen moottori toimii täydellisesti, mutta tehdessäni kaverini pikkuveljen rippijuhliin kakkua, vatkaimen metallinen vatkainosa katkesi.. En olisi ikinä voinut kuvitellakaan, että metallinen vatkain voi katketa keskeltä vatketessani kermaa! Noh, nyt pääsin taas leipomaan, eikä tähän tarvittu vatkainta:)
     Raparperien aika alkaa pikkuhiljaa olla ohi, joten halusin herkutella raparperilla, kun vielä voi. Halusin kokeilla vaihteeksi jotain uutta, joten kokeilin tehdä kauraomenapaistosta raparperilla. Raparperi tehostaa kalsiumin imeytymistä, joten sen kanssa kannattaa aina syödä myös maitotuotteita. Mikäs siis sopisi sen paremmin kuin kunnon vanhanaikainen itsetehty vaniljakastike:)
      Kauraomenapaistoksen ohjeen löysin Elovenan nettisivuilta. Paistos maistui ihanalta vaniljakastikkeen kanssa, mutta se ei eronnut paljoakaan omenaisesta paistoksesta. Luulen, että ensi kerrallla korvaan osan sokerista tummalla siirapilla ja jätän kanelin pois tai vaihdan sen johonkin toiseen mausteeseen, esim. kardemummaan.
      Kun olin pieni, siskoni leipoi usein. Muistan erään kerran, kun hän teki kauraomenapaistosta ja vaniljakastiketta. Hän otti ohjeen vanhempiemme Kodin uusi keittokirja-kirjasta. Se ei todellakaan ole enää uusi vaan se on painettu vuonna 1969 ja luulen, että he ovat saaneet tai ostaneet sen ensimmäiseen yhteiseen kotiinsa. Sitä on käytetty viimeisen 40 vuoden aikana hyvin paljon. Nyt halusin käyttää samaa ohjetta kuin siskoni käytti, kun olin pieni. Vaniljakastike maistui juuri niin hyvältä kuin muistin:)

Vaniljakastike

1 kananmuna
1 rkl sokeria
2 tl perunajauhoja
2 dl kermaa
2 dl maitoa
(vaniljatanko)
1 rkl vaniljasokeria

      Sekoita kaikki aineet vaniljasokeria lukuunottamatta kattilassa. Kuumenna koko ajan sekoittaen kiehumispisteeseen ja anna sakeutua. Kaada maljaan ja anna jäähtyä. Sekoita kastiketta välillä sen jäähtyessä. Mausta vaniljasokerilla kylmänä.

Raparperia kahdella tavalla maustettuna

  

      Tein juhannukseksi kahta erilaista raparperiherkkua: kanelista rahkakakkua ja kardemummalla maustettuja raparperimuffinsseja. Kardemummamuffinssit tein vanhalla todella hyväksi todetulla raparperipiirakkaohjeella. Rahkakakun ohjeen löysin uusimmasta Pirkasta. Kardemummaraparperipiirakka on todella hyvää. Odotan aina kesän ensimmäisiä raparpereita, että pääsen tekemään sitä. Pidin myös todella paljon rahkakakun mausta ja koostumuksesta. Kakku oli ihanan kuohkeaa ja raparperin maku tuli todella hyvin esiin. Oli myös kiva, ettei raparperin hedelmänlihaa siivilöity pois täytteestä, ne tekivät kakun koostumuksesta hauskemman ja antoivat vahvemman maun. Pohjasta en oikein pitänyt, koska se ei ollut rapea eikä murumainen niin kuin juustokakuissa yleensä. Pohja ei myöskään maistunut tarpeeksi tai ainakaan niin kuin olisin ajatellut. Teen kakkua ehdottomasti uudestaan, mutta ensi kerralla teen kaurakeksi pohjan.

Raparperimuffinssit

1 1/2 dl juoksevaa margariinia
2 dl sokeria
2 isoa kananmunaa
1 1/2 tl kardemummaa
2 1/1 dl jauhoja
4 tl  pilkottuja ja kuorittuja raparpereja

Vatkaa margariini ja sokeri vaahdoksi. Lisää munat yksitellen hyvin vatkaten. Lisää kardemumma. Sekoita leivinjauhe jauhojen joukkoon ja nostele ne taikinaan. Kaada taikina muffinssivuokiin ja ripottele raparperin palat kakun päälle. Paista noin 20min 175 asteessa.

Sitrusjuustokakkua

Tämän juustokakun tein poikaystäväni veljen lakkiaisiin. Heidän äitinsä tilasi "keltaisen kakun",  jonka voisi koristella pihalla kasvavilla orvokeilla. Orvokit sopivatkin todella hyvin kakun väreihin, kun niiden keskustassa oli hieman kakun keltaista.

 Tämä juustokakku on jo muodostunut bravuurikseni. Tein sitä muistaakseni ensimmäisen kerran siskoni valmistujaisiin, jossa se sai niin paljon kehuja, että tein sitä uudestaan. Olen tehnyt sitä moniin muihinkin juhliin, mm. omiin lakkiaisiini. Juustokakun ohjeen löysin joskus Valion sivuilta. Suklainen dominopohja sopii ihanasti raikkaaseen sitruunatäytteeseen. Appelsiinikiille tekee kakusta todella hienon näköisen todella pienellä vaivalla. Tällä kertaa tein kakusta vähän kirpakamman ja raikkaamman lisäämällä hieman enemmän sitruunanmehua ja käyttämällä maustamatonta tuorejuustoa. Yleensä olen käyttänyt maustamattoman tuorejuuston tilalla appelsiinin makuista. 

Mariannekakku

  

  Tein äidilleni vielä yhden 60-vuotiskakun. Halusin kokeilla aiemmin samalla viikolla tekemääni suklaajuustokakkua Marianne crushilla maustettuna. Kakku onnistui todella hyvin, näytti hyvältä ja maistui hyvältä.

Helppoja piirakoita

      Tein äitini 60-vuotispäiville kolme suolaista piirakkaa. Idean näihin sain siskoltani, joka teki samanlaisia omiin hääkahvitteluihinsa. Siskoni on Raisiolla töissä, joten hän käyttää aina innokkaana oman firmansa tuotteita. Hän sai minut ihastumaan Sunnuntain ruisperunapiirakkataikinaan. Etenkin, kun järjestää juhlia ja on paljon muutakin järjestettävää, on ihanaa kun voi käyttää valmista taikinaa. Ruisperunataikina on todella hyvän makuista ja vähän terveellisempää kuin tavallinen.
      Yksi piirakoitsta oli suora kopio siskoni tekemästä piirakasta: ruisperunataikinaa, täytteenä paistettua sipulia ja savuporoa. Päälle laitoin samaa kuin siskonikin eli 1prk ruokakermaa, 2 kananmunaa, 1prk tuorejuustoa ja mausteita. Itse käytin pippurituorejuustoa maustamattoman sijasta.

      Toinen piirakoista oli lohipiirakka punaisella ja vihreällä paprikalla. Täytteessä oli 1prk ruokakermaa, 2 kananmunaa, mausteita ja 1 prk kylmäsavulohituorejuustoa.

                                       

      Kolmas piirakka oli quiche lorraine eli kinkkujuustopiirakka. Täytteenä oli kinkkua, juustoraastetta, 1prk ruokakermaa, 2 kananmunaa ja mausteita.

                                               

Kakkuviikko!

    
      Äitini täytti tällä viikolla 60 vuotta. Hän järjesti kahvitukset sukulaisille, vei kakkua töihin kahteen eri kouluun ja järjestää vielä tänään tuttavilleen syntymäpäiväjuhlat ja minä tietenkin sain kunnian leipoa kakut kaikkiin tilaisuuksiin.
      Sukulaisille järjestettäviin kahvitteluihin äitini halusi kolme kakkua. Äitini pitää prinsessakakusta ja heillä oli valmiiksi Tukholmasta ostettuja prinsessakakun valmiiksikaulittuja marsipaanipäällyksiä, joten päätimme, että yksi kakuista olisi prinsessakakku. Äitini toivoi kakkuun täytteeksi lakkahilloa ja Floran vatkattavaa vaniljakastiketta. Kakkupohjasta tuli todella muhkea, joten leikkasin sen neljään osaan. Lakkahilloa laitoin ylimpään ja alimpaan väliin, keskimmäiseen tuli vadelmahilloa. Koska vaniljavaahto oli aika löysää ja monikerroksisessa kakussa täytteet painuvat helposti alemmista väleistä ulospäin, vatkasin vaniljavaahdon joukkoon yhden maitorahkapurkin. Rahka toi täytteeseen mukavaa raikkautta ja jämäkkyyttä.

      Koska marsipaanikuorrutteet olivat aivan liian pieniä suuren nelikerroksisen kakun päälle, päätin käyttää luovuutta ja tehdä kakusta kaksivärisen. Ylimääräisestä marsipaanista taiteilin vielä rusetin marsipaanin saumakohdan peitteeksi. Vihreän ja vaaleanpunaisen marsipaanin yhdistelmä oli kaunis ja molemmat värit ovat äitini lempivärejä, hän yhdistää niitä usein pukeutumisessaankin, joten kakku onnistui lopulta todella hyvin.

     Kaksi muuta kakkuaolivat juustokakkuja. Ne on helppo tehdä ja ne voi tehdä jo hyvissä ajoin ennen juhlia. Tällä kertaa en halunnut tehdä samaa hedelmäjuustokakkua kuin aina vaan halusin kokeilla suklaajuustokakun tekemistä. Yritin ensin etsiä netistä hyvää suklaajuustokakun ohjetta, mutta sainkin lopulta siskoltani Yhteishyvän suklaajuustokakun-ohjeen. Ohje oli täydellinen, täyte oli ihanan moussemainen ja täyteläinen. Tein ohjeesta valkosuklaajuustokakun mansikkakiilteellä ja tummasta suklaasta juustokakun minttufrezza-kiilteellä ja minttudominopohjalla. Valkosuklaakakku onnistui täydellisesti. Tummempi suklaakakku onnistui myös hyvin, mutta jostain syystä frezzasta tehty kiille ei maistunut tarpeeksi.