Saaristolaisleipää ja juustokakkua

Isäni järjesti lauantaina 60-vuotisjuhlat noin 50 tutulleen. Isäni bravuuri on ranskalainen äyriäiskeitto eli bouillabaisse, jota hän tekee melkein aina kaikkiin järjestämiinsä iltajuhliin. Hän oli suunnitellut, että keiton kanssa tarjottaisiin saaristolaisleipää. Innostuin heti kun näin juhlien ruokalistan, koska olin juuri kokeillut leipoa ensimmäistä kertaa saaristolaisleipää itse. Ensimmäinen kerta oli oikein onnistunut, joten ajattelin, että voisin tehdä leipiä juhliinkin. Isäni oli jo pyytänyt minua leipomaan kakkuja juhliin, mutta tarjouduin vielä leipomaan leivätkin.

Tein juhliin tällä ohjeella saaristolaisleipää nelinkertaisen taikinan eli yhteensä yhdeksän limppua. Saaristolaisleipien paistaminen vie aika paljon sähköä kun leipiä pitää paistaa kaksi tuntia, mutta kiertoilmauunissa sain kätevästi kahdeksan leipää paistettua kerralla. Kiertoilmauunissa paistoaikakin oli lyhyempi - taisin paistaa leipiä vain runsaan tunnin. Huomasin, että taikina ei välttämättä vaadi noin runsasta hiivamäärää, sillä unohdin ensimmäisen erän tehtyäni, että unohdin tuplata hiivamäärän vaikka tein tuplamäärän taikinaa. Taikina kohosi silti todella nätisti ja jopa vähän vuoan yli.

Juustokakut leivoin tällä ohjeella, jota olen tehnyt jo monta kertaa. Kakkuja tein yhteensä viisi: kolme valkosuklaasta ja kaksi tummasta suklaasta. Kakut onnistuivat hyvin niin kuin leivätkin ja kaikki tykkäsivät :) Tällaisiin juhliin on niin palkitsevaa tehdä kakkuja, kun kaikki menee hyvin ja ihmiset kehuvat. Valitettavasti en muistanut ottaa kuvia leivistä enkä kakuista.

Muffinsseja!

Leivoimme siskoni ja 3-vuotiaan siskontyttäreni kanssa muffinsseja. Pohjana käytimme Leilan perus muffinssi- ja cupcake-ohjetta. Siskoni keksi tehdä muffinseille vielä sydämen valmisvaniljakastikejauheesta niin, että siihen lisättiin vain puolet nesteestä. Toisiin muffinsseihin laitoimme taikinaan kaakaojauhetta ja toisiin mustikoita. Itse tykkäsin enemmän mustikkaversiosta, koska se oli raikkaampi. Leivoimme muffinsien lisäksi vielä siemensämpylöitä, jotka kuitenkin hävisivät ennen kuin ehdin kuvata :)

Vihreä raparperijäätee

Tulin juuri kolmen viikon matkalta Japanista. Kolmen viikon aikana Suomeen saapui kesä, jonka ansiosta kaikki paikat kukkivat ja raparperit kukoistavat. Japanissa oli tosin vielä huomattavasti lämpimämpää kuin täällä, mutta Suomen kesä on Suomen kesä ja siitä pitää osata nauttia sellaisena kuin se on. Kolmen viikon leipomis- ja kokkaustauon ansiosta olen nyt ihan into piukassa kokeilemassa kaikkea mahdollista ja leipomassa kaikkia vanhoja ihania herkkuja. Seuraavina listallani on raparperipiirakka äitini ohjeella ja omalla ohjeellani.

Japanin matka inspiroi minua paljon. Siellä sai maistaa kaikkea uutta ja syödä kauden herkkuja parhaimmillaan. Heti kotiin tultuani olen käynyt jo monta kertaa torilla hakemassa kaikkea herkullista. Eilen sain äidiltäni raparpereja ja sain päähäni tehdä Japanista ostamastani vihreästä teestä ja raparperista raparperijääteetä. En edes etsinyt mistään ohjetta vaan halusin kokeilla soveltamalla itse keksimääni jääteetä. Se kannatti, koska teestä tuli ihanaa. Siinä yhdistyy vihreän teen terveysvaikutukset ja raparperin ihana maku. Tästä ohjeesta jää vielä yli raparperimehua, jonka voi käyttää seuraavan teen tekemiseen tai juoda sellaisenaan.

Vihreä raparperijäätee

1,5 l vettä
noin 4 keskikokoista raparperin vartta
1,5 dl sokeria
2 tl vihreää luomuirtoteetä
2 dl vettä

Pilko raparperit ja laita ne kattilaan sokerin ja veden kanssa. Raparpereja ei kannata kuoria, koska raparperin kuorien väri antaa jääteelle kauniin vaaleanpunaisen värin. Keitä kunnes raparperit hajoavat. Maista mehua: jos raparperi ei maistu tarpeeksi, keitä lisää; jos taas mehu on liian kirpeää, lisää sokeria. Siivilöi mehusta raparperin palaset pois.

Hauduta vihreä tee kylmään veteen 5-10min. Kaada noin 7 dl jäähtynyttä raparperimehua teen joukkoon ja maista vielä, että tee ja raparperi maistuvat sopivasti.

Järjetön kakku!

Isäni on aina sanonut leivonnaisista, että niissä on puoli kiloa voita ja sokeria. Yleensä se ei ihan kirjaimellisesti pidä paikkaansa vaan kertoo enemminkin hänen tyylistään liioitella. Tämän kakun kohdalla tämä sanonta kuitenkin oli vähän liiankin lähellä totuutta... Ostin turkulaisen Mansikkapaikka-kahvilan reseptikirjan, kun kahvila lopetti toimintansa. Kahvilasta sai aivan ihanaa suklaakakkua, jota maistaessaan tiesi saman tien syövänsä kenties maailman ihaninta ja samalla epäterveellisintä suklaakakkua, joka oli kaiken lisäksi täytetty kuorrutettu valkosuklaavoikuorrutteella. Ostettuani kirjan järkytyin kakun ainesluettelosta, mutta minun oli silti leivottava sitä. Tätä kakkua myytiin kahvilassa myös tummasuklaa- ja maitosuklaa kuorrutteilla, mutta halusin tehdä valkosuklaakuorrutteella, jota itse maistoin kahvilassa. Itse reseptiä en viitsi julkaista netissä, koska mielestäni minulla ei ole siihen oikeutta. Mansikkapaikan reseptikirjoja myydään yhä, joten ne, jotka haluavat ohjeen, voivat ostaa sen kahvilan entisteltä pitäjältä Terhi Jermyniltä. Kakun sisälmyksistä kerron kuitenkin hieman selventääkseni, miksi kakku on mielestäni järjetön. Sen tumman suklaisen maun taustalla on paljon tummaa kaakojauhetta ja tummaa suklaata. Kosteudesta pitää huolen ranskankerma, fariinisokeri, useita kananmunia ja järjetön määrä voita. Kuorrutukseen tuli toinen järjetön määrä voita, valkosuklaata ja tomusokeria.

Kakku on kuitenkin myös järjettömän hyvää. Tässä kakussa kannattaa panostaa suklaan laatuun. Vaikka valkosuklaakuorrutetta tuntui aluksi olevan aivan liikaa, kakkua syödessäni muistin, kuinka sen makea ja kermainen maku tasapainottaa tumman suklaakakun makua. Laitoin kakun päälle vielä koristeeksi mansikoita raikastamaan kakun täyteläisiä makuja.

Hiljaiseloa...

Blogi on ollu viimeisen ikuisuuden tauolla. Yliopisto-opiskelijan aika menee valitettavasti opiskeluun ja töihin, joten aikaa blogille ei kauheasti ole. Kesä kuitenkin jo koputtelee ovelle, joten toivottavasti ehdin kesän aikana päivittämään blogia ahkerammin. Intoa ainakin löytyy taas tauon jälkeen :)

Hiljaiselo ei kuitenkaan ole tarkoittanut leipomiselle loppua. Tässä joitakin kuluneen lukuvuoden aikana tehtyjä leipomuksia:

Vaniljajuustokakkua

Lusikkaleipiä

Cremé brûléetä

Punajuurisuklaakakkua

Inkivääripikkuleipiä ja kandi

Suklaafondantia mustikkahillokkeella

Kevätkääryleitä

Jouluhalko

Joulukarkkeja siskon ja siskon 3v. tytön kanssa

Pizzaa

Siskon tytön 3v. synttäreille kärpässienikakkuja

Suklaakakkua

Hiukan epäonnistunutta tarte tatinia

Laskiaispullia ja rahkapullia ensin itselle ja sitten 60 kpl ainejärjestön laskiaisvastaanotolle

Tiramisua

Crepes suzetteja, jotka ehtivät häviämään ennenkuin muistin ottaa kuvan :)